Ilmainen joulukortti 2018

Tiedän, että jouluun on vielä aikaa. Julkaisen kuitenkin vuoden 2018 joulukorttini nyt, jotta sinulla on halutessasi aikaa käyttää sitä lähettäessäsi jouluterveisiä sukulaisillesi ja/tai ystävillesi.

Hyvää Joulua 01 2018 © Yelling Rosa

Käytä tyhjää korttia omien terveisiesi lisäämiseen.

Hyvää Joulua 02 2018 © Yelling Rosa

Alla olevassa jouluvideosta näet, kuinka kortin voi lisätä sähköpostin kirjoitustilaan.

Videon taustalla soi  Duo Forellin kappale “Keskustelu motellissa”. Se kertoo joulunalusviikon tunnelmista 1990 –luvun alussa.

Kiitän lukijoitani kuluneesta vuodesta ja toivon, että tapaamme taas vuonna 2019.

Mainokset

Suomi 101 vuotta–ilmainen itsenäisyyspäiväkortti

Joulukuun 6. päivänä 2018 Suomi on ollut 101 vuotta itsenäinen. Ohessa kortti, jolla voit tervehtiä perheenjäseniäsi ja tuttujasi itsenäisyyspäivän alla.

01suomisatayksivuotta 01a

Jos haluat lisätä omat terveisesi korttiin, alla on kortti ilman minun lisäämääni tekstiä.

01suomisatayksivuotta 02a

Tekstin lisääminen käy helposti esimerkiksi ilmaisella PhotoScape ohjelmalla, jonka voit ladata itsellesi osoitteesta: http://www.photoscape.org/ps/main/download.php Oheinen video kertoo, miten se tapahtuu.


Löydät lisää ilmaisia postikorttejani osoitteesta: http://yellingrosa.com/Free%20Postcard%20Slideshow.htm#frp01 Siellä on mm. videon isänpäivänkortti.

Muista aina virustarkistus!

PS Even though the video is in Finnish, you shouldn’t have problems to understand how to use the free PhotoScape picture editor which you can download from the URL http://www.photoscape.org/ps/main/download.php You find more of my free postcards in English and Finnish at http://yellingrosa.com/Free%20Postcard%20Slideshow.htm#frp01

Keski-Kannaksen murre

Taannoin maanantaina (5.11.18) hyvä ystäväni, joka on kiinnostunut Peräpohjolan murteesta, lähetti minulle sähköpostin. Hän tiedustelee siinä, miten minä –persoonapronomini taipuu Keksi-Kannaksen murteessa. Vastasin hänelle viikonloppuna lonkalta puhelimessa taivutuksen, sillä olihan äitini suku Kannakselta. Heti puhelinkeskustelun jälkeen huomasin tehneeni ainakin genetiivin kohdalla virheen, mikä antoi minulle hyvän syyn vihdoinkin tutkia lähes pari vuotta sitten ostamaani ja Lauri Kanteen kirjoittamaa Keski-Kannaksen murresanakirjaa, Parrai päi, ISBN 952-5278-29-8. Nyt kun elämme sunnuntaiaamua (11.11.18) olen löytänyt kirjasta 8 sijamuotoa ja niille esimerkkilauseet. Ablatiivin löysin Väinö Linnan sotaromaanista, Tuntematon sotilas. Taivutukset löytyvät nyt lisättynä ystäväni lähettämään taulukkoon, ks. alla.

Kirjakieli Väylä Keski-Kannas
1 Nominatiivi minä mie mie
2 Akkusatiivi minut minut miut
3 Genetiivi minun minun miu
4 Partitiivi minua minua minnuu
5 Essiivi minuna minuna
6 Translatiivi minuksi minuksi
7 Inessiivi minussa minussa mius
8 Elatiivi minusta minusta miust
9 Illatiivi minuun minhu(u)n
10 Adessiivi minulla mulla miul
11 Ablatiivi minulta multa miult
12 Allatiivi minulle mulle miul
13 Abessiivi minutta minutta

Lisään yllä olevaan taulukkoon taivutuksia sitä mukaan, kun löydän kirjallisuudesta taivutuksen ja esimerkkilauseen. En muista  äitini ja muiden sukulaisten puheesta sijamuotoja essiivi, translatiivi ja abessiivi minä-pronomini kohdalla.

Esimerkiksi abessiivi korvattiin tässä tapauksessa sanaparilla “ilma minuu”. Mieleeni juolahti lause: “Mites siul on mänt ilma minnuu”.

1 hävittää = kadottaa, hukata Mie oon hävittänt hattuin. Parrai päi, s. 28
2 vierasmies = todistaja oikeudessa Miut manattii vierasmieheks hei riitahee käräjil. Parrai päi, s. 145
3 tynämö = dynamo Miu pyörässäin on tynämö. Parrai päi, s. 135
4 tellätä = työntää Hää telläjää minnuu seläst. Parrai päi, s. 128
5
6
7 kasvi = elimistön kasvain Lääkär sano et mius on kasvi. Parrai päi, s. 43
8 laiha = sianlihan läskitön osa Miust laiha on parempaa ko läsk.
9
10 kivet kupis = loppuun väsynyt Miul on nyt kivet kupis ja on pakko ottaa sapassi. Parrai päi, s. 48
11 virkkaa = sanoa jtak (vars. lyhyesti, ohimennen), Nykysuomen sanakirja, s. 552, 3. 0sa, 6. painos “Älä, kuule Vera, sie virka mittää, sanoi Rokka. “Työ hitot tään alotitta. Veittä miult maatilan”. Väinö Linnan Tuntematon sotilas –romaani
12 kenkätä = lahjoittaa Hää kenkkäs tään miul. Parrai päi, s. 44
13

Löysin netistä Sirkka Marjaana Rutasen pro gradu –tutkielman, joka käsittelee karjalan murteita. Melkein heti Tällviisii myö haastetaa –tutkielmansa alussa Rutanen mainitsee, että ihmisillä on vaihtelevia muistikuvia murresanojen kieliasuista, koska murteita kotikielenä puhuvat ovat jo lähes kaikki kuolleet, ja esimerkit ovat toisen tai kolmannen polven jälkeläisiltä. Onneksi Lauri Kantee on itse syntyperäinen Kannaksen ihminen, joten toistaiseksi olen toiveikas esimerkkilauseiden löytymisestä hänen kirjastaan, vaikka olen jo sen puolessa välissä.

Parrai päi –kirjan hankkiminen

Jos olet kiinnostunut Lauri Kanteen Parrai päi –sanakirjasta, syötä ISBN 952-5278-29-8 –numero Googlehakuohjelman hakukenttään. Ainakin juuri nyt sitä löytyy muutamista osoitteista.

Parrai päi, Lauri Kantee
Parrai päi, Kustantaja: Ooli Oy, 2003, 152 sivua.

Angelus ad ianum venit – Enkeli on portilla

Kukat kauniit maljakossa
ja maljakko pöydällä.
Ikkunan takaa
laulu lintujen.
Silmäni suljen,
tunnen läheisen.
Enkeli on
portilla.
© Yelling Rosa
19/10 –18

Ihanaa työskennellä suomen kielellä, kun sanajärjestystä voi vaihtaa oikean rytmin ja tunnelman löytämiseksi. Samaa ei voi sanoa romaanisten ja germaanisten kielten kohdalla lukuun ottamatta latinaa. Kirjoitin edellisen värssyn italiaksi ja lähetin sen muutamalle italialaiselle blogikollegalleni. Verbin ja subjektin erottaminen ei ollut suositeltua, joten palasin ruotuun ja kirjoitin toisen rivin muodosta ‘e il vaso sul tavolo è’ muotoon ‘e il vaso è sul tavolo’. Suoritin saman toimenpiteen myös viimeisellä rivillä eli lause ‘L’angelo al cancello è venuto’ muotoon ‘l’angelo è venuto al cancello’. Jätin ensimmäisen rivin alusta sanat ‘Vi sono’ eli ‘There are’ eikä neljäs rivi ole puhdasoppista italian yleiskieltä, mutta luotan teidän armollisuuteen.

Toisaalta rytmi ei tuosta paljon kärsinyt, mutta eri mekanismilla runoa oli väsättävä kuin suomen kielistä sisarta. Olla –verbien kanssa ei esimerkiksi pystynyt nuukailemaan.

I got a little help from a couple of my Italian WordPress friends with the Italian verse. Its feeling and touch come close to Latin one. I tried to put the verb at the end of the line, but my friends pointed me in the right direction. It is always a matter of aesthetical taste how much dialect can be worked up. I dropped out ‘Vi sono’ from the beginning of the first line and 4th line is not a perfectly orthodox Italian, but kindly disposed to me.

L’angelo è venuto al cancello

Fiori bellissimi in un vaso
e il vaso è sul tavolo.
Attraverso la finestra arriva
una canzone dolce di uccellini.
Quando chiudo gli occhi,
sento la tranquillità del paradiso.
L’angelo è venuto al cancello.
© Yelling Rosa
19/10 –18

Alun perin kirjoitin tämän värssyn latinaksi, missä sanajärjestyksen kanssa voi hakea tunnelmaa vähän suomen kielen tavoin, koska sanaluokat taipuvat luvun ja suvun mukaan. Latinan kielisen version kieli on kansanomaista, mihin minua kannusti Tuomo Pekkasen kääntämä Eino Leinon Helkavirsiä, Carmina Sacra, ISBN 952-5347-80-7. Koska en ole tarkistuttanut latinan kielistä versiota yhdelläkään latinistilla, se voi sisältää kohtia, mitkä eivät menisi heidän sihtinsä läpi. Varsinaisia kielioppivirheitä tekstistä tuskin löytyy.

Angelus ad ianum venit

Flores pulchri in vase sunt
et vas super mensa est.
Trans fenestram aves parvae
carmen dulcem cantant.
Cum oculos meos claudo,
caelum tranguillum sentio.
Angelus ad ianum venit.
© Yelling Rosa
19/10 –18

Englannin kielen kanssa oli taas vääntämistä.

Angel Has Come to the Door

Beautiful are the flowers in the vase
Smiling to me from the table desk.
Through the windows comes
The sweet song of birds.
With the eyes closed
I feel the heaven.
Angel has come
to the door.
© Yelling Rosa
19/10 -18

Raiskattu olo

Tuo nainen, psykiatri, vähätteli jokaista sanaani ja elettäni
aivan kuin valehtelisin hänelle tai olisin vastaanotolla
ilman syytä ja tarkoitusta, kuluttaisin viekoitellen
hänen kallisarvoista aikaansa suurentelemalla
tuskaani.
Koskaan ei minua ole raiskattu,
mutta jotain tällaista se lienee:
tulla kohdeltua kaltoin ja vielä tunnettava
syyllisyyttä kohtalostansa,
niin ettei viha pelasta ahdingosta
ja suru tuntuu vääryydeltä itseään
kohtaan.
© Yelling Rosa
11/9 –18

Mietin pitkään, julkaisenko tämän runon vai kirjoittaisinko laajemmin syrjityksi tulemisesta. Barack Obama lausui Suomen vierailullaan, että maapallon eri osien eriarvoisuutta ei voi pitää yllä loputtomiin, koska se johtaa siihen, että köyhistä maista tulee ihmisiä hyvinvointivaltioihin.  Sitten julkaistiin YK:n alaisen ilmastopaneelin IPCC:n raportti, joka ennustaa maapallolle itkua ja hammasten kiristystä, jos ilmaston lämpenemistä ei saada nopeasti pysäytettyä.

Itse olen monen vuosien ajan puhunut maailmanlaajuisesta samapalkkaisuudesta ammattialoittain, joutuen pilkatuksi. Näen sen edelleen ainoana riittävänä toimenpiteenä paikallisuusasteen nostamisen lisäksi. Jos ja kun palkka on kaikkialla sama, tuotteita ei tarvitse kuljettaa ympäri maailmaa saastuttaen valtameriä ja ilmakehää. Näiden toimenpiteiden esteenä on se, että parempiosaiset eivät ole valmiita tinkimään elintasostaan, vaikka sen ylläpidolle ei ole mitään edellytyksiä.

Tästä voisi puhua enemmänkin, mutta olen itse asia hyvin väsynyt ihmiskunnan tyhmyyden vuoksi, enkä usko siihen olevan vastalääkettä. Koska muutoshaluja ei ole, olen alkanut ajatella, että onko suurvalloilla varasuunnitelma eli kaikessa raadollisuudessa hyväksyä se, että katastrofia ei mahdollisesti saada pysäytettyä, jolloin omat rajat turvataan sotavoimin. Ilmaston lämpeneminenhän tulee koettelemaa pahiten niitä alueita, joilla valmiiksi menee huonosti: ruoka ja vesi loppuvat ensimmäiseksi sieltä, missä ne ovat jo nyt kortilla, eikä näillä mailla ole asevoimia turvanaan.

Koko ajan näiden vuodesta 2015 lisääntyneiden pakolaisvirtauksien alettua olen yrittänyt puhua siitä, että se ei ole mikään ratkaisu, jos muutamia kymmeniä miljoonia ihmisiä otetaan hyvinvointivaltioihin, koska tämä on vasta alkusoittoa tulevasta. Silloin minut tuomittiin rasistiksi, koska en hurrannut neropattien lailla sitä, kuinka pakolaisten ottaminen on inhimillistä, vaan koetin saada ihmiset näkemään näiden virtojen synnyn johtuvan globaalista uusliberaalisesta talouspolitiikasta eikä yksittäisten ihmisten sallivuudesta tai sallivuuden puutteesta. Onneksi Barack Obaman ja IPCC:n raportti tukevat minua ja antoivat minulle rohkeutta ottaa uudelleen esille tämän aiheen: resurssien jakamisen välttämättömyyden ihmiskunnan pelastamiseksi.

Kirjoitin tästä aiheesta:

https://yrosa.wordpress.com/2017/08/15/paucalismi-ei-ole-globalismia/

Lisää suomenkielisiä runojani osoitteessa:
http://www.yellingrosa.com/runot01.htm

Suomen kieli on vitun makee juttu

Katselin suomen kieltä käsitteleviä yksityisten ihmisten tekemiä videoita, joissa hyvin monessa vähäteltiin suomen kieltä ja hävettiin suomalaisten junttiutta. Itse taas kielenkäyttäjänä ja muitakin kieliä keskimäärin paremmin osaavana suomalaisena pidän kieltämme joustavana ja ainutlaatuisena. Sen moninaisuudesta kertoo jo tämän jutun otsikko: harvoissa kielissä puhutaan vitun makeista jutuista, mutta samalla omataan kaikissa väestöryhmissä myös asiallinen kielenkäyttö, kun taas esimerkiksi englannin kielen puolella korkeakieltä puhuvat eri ihmiset kuin ne, jotka toistavat sanoja fuck ja fucking.

Yksi seikka, mikä näitä nuoria privaatisti videoita tekeviä ihmisiä ärsytti, oli, se että suomalaiset eivät lausu englanninkielisiä sanoja oikein unohtaen sen, että englantilaiset lausuvat suomea täysin perseestä. Suomalaisuuden vähättelyn vuoksi meidän pitäisi toimia toisten ehdoilla ja sivuuttaa oma kulttuurimme. Sitä paitsi kansan ”junttiuden” ansioksi on laskettava se, että suomen kieli on pysynyt eheänä, vaikka kieleemme on otettu lainasanoja siinä, missä niitä on omaksuttu muihinkin kieliin. Brittein saarilla asuva kansa ei ole tässä onnistunut ja englannin kieli on yksi sekasotku ilman mitään johdonmukaisuutta. Se lähestyy jo kreolikieltä.

Tosin ei nämä nuoret tubettajat yllä vielä läheskään viimeiseen tappiin verrattuna siihen, mitä olen aivan lähipiirissänikin kuullut. Ehkä härskein juttu oli se, että eräs tuttavani sanoi: ”Suomessa ei ole mitään muuta vikaa kuin suomalaiset”. Toinen on taas alkanut sovittaa englannin kielen käytäntöjä suomen kieleen niin, että hän kirjoittaa esimerkiksi osoitteensakin tyyliin ’a John Smith Movie” ilman genetiiviä. Sen verran henkilö on antanut periksi, että laittaa genetiivin (e)n-tunnuksen kohdalle pisteen tyyliin ’Matti Meikäläin. katu’. Jos joku suomalainen alkaisi taivutella englannin kielen verbejä suomalaiseen muottiin, hänelle naurettaisiin päin naamaa. Ei menisi läpi:

I goen, thou goet, he goe jne. homeen.

Itse blogeja kirjoittavana ja kuitenkin, koska suomi on äidinkieleni, parhaiten suomen kieltä käyttävänä, ihmettelen usein sitä, miten huonosti kaikki konetulkit kääntävät kieltämme. Edelleen vielä enemmän kummastuttaa se, etteivät päättäjät ole tästä lainkaan kiinnostuneita, vaikka samalla sanovat olevan tärkeää kaupan ja markkinoinnin kannalta, että myös muut kuin äidinkieli on hallussa. Heidän ja monen muun vasta-argumentti on se, ettei millekään konekääntäjälle ole tarvetta, koska Suomessa englannin kielen opetus on niin korkealla tasolla.

Tällaisten väitteiden esittäjät osoittavat täydellisen tietämättömyytensä, sillä englannin kielen hallitseminen on natiiveillekin vaikeaa. Takavuosina kävin vuoden kestävän englannin kielen ja kulttuurin kurssin, jonka yhtenä osana suoritettiin Cambridgen yliopiston alimman asteen sertifikaatti. Suomalaisen opettajan lisäksi meitä opetti kaksi englantilaista ihmistä. Toinen heistä kertoi, että monet englantilaiset pitävät yöpöydällään englanti-englanti-sanakirjaa. Varsinkin fraasiverbejä opiskellaan.

Jos joku on joskus lukenut englanninkielisiä korkeakoulukirjoja tai väitöskirjoja, on varmasti esittänyt itselleen kysymyksen, että onko tämä englannin kieltä, koska teksti vilisee sellaisia latinapohjaisia sanoja, joita arkikielessä ei käytätetä lainkaan. Myös englannin kielen sanajohdoksien tekeminen on vaikeaa, koska ne eivät rakennu siten, että kaikki sanaluokat johdettaisiin samasta juurisanosta niin kuin yleensä kielissä. Niinpä esimerkiksi orator (puhuja) pitää speech’in (puheen), mutta ei oration’ia. Näiden koukkujen selvittäjän pitää olla todella perehtynyt englannin kieleen siinä määrin, että on epärealistista kuvitella sellaisiin taitoihin kovinkaan monen yltävän, koska kielitieteilijöitä lukuun ottamatta muilla ei ole aikaa käyttää koko elämäänsä yhden kielen oppimiseen. Silti tällainen taso olisi omattava, jotta se markkinointi ja sitä edeltävä small talk onnistuisi.

Sen sijaan, että suomalaiset haukkuvat itseään junteiksi, heidän tulisi antaa arvo itselleen, ja vaatia oikeutta käyttää omaa kieltään ilman suurempaa vaivaa kuin valtakieliä puhuvien ihmisten. Näen tämän perusoikeuden toteutumisen vaativan kielitieteilijöiden ja valtiovallan panosta hyvän suomi-englanti-suomi -konetulkin kehittämiseksi. Tämä riittäisi, sillä esimerkiksi Google -kääntäjä kääntää sitten englannista muihin valtakieliin tyydyttävästi. Tosin venäjän kieli tuottaa vaikeuksia. Silloinkin, kun uskomme Suomen englannin kielen opetuksen olevan riittävän, niin tämän koulutuksen ulkopuolelle on jääneet kaikki ennen 1970-lukua syntyneet. Näin ei sitten muuta kuin innovaattorit töihin, kunnon tulkin saamiseksi isänmaan pilkkahintaan myymisen sijasta.
Sertifikaatin lisäksi olen asunut pitkiä jaksoja Yhdysvalloissa ja lukenut englanninkielistä kirjallisuutta niin, että uskon osaavani englantia keskimääräistä paremmin huomioiden nuoretkin sukupolvet. Silti en koe osaavani englannin kieltä niin hyvin, etteikö kunnollinen konekääntäjä helpottaisi elämääni varsinkin asia-aiheista kirjoittaessani.

PS. Suomessa, kun ollaan, ja itsetunto on heikko, niin joku äärifeministi saattaa älähtää otsikon olevan seksistinen. Erikoista logiikkaa, että sukupuolielimien maininta on sekstistä. Kuitenkin miesten elimistä puhuminen yhtä usein kuin vetää henkeä on luvallista. Näin ollen, jos joku kokee ”vitun mageen” seksistiseksi, neuvon häntä lukemaan otsikon seuraavalla tavalla: Suomen kielessä on kyrpää.

PPS. I know that Google Translator is going to translate this text badly but I hope enough well for you to get the idea. By the way, juntti = red neck.

Learn Finnish Free

https://www.finnishpod101.com/video

Bedtime Fairy Tales–Сказки на ночь

Posteljooni pudotti eilen (1.10.2018) postiluukustani  Svetlana Bagdasaryan’in toimittaman kaksikielisen ”Сказки на ночь” – ”Bedtime Fairy Tales” –satukirjan, ISBN 9781539553281. Se maksoi Adlibriksestä tilattuna ja postitettuna 7,10 euroa.


https://www.adlibris.com/fi/kirja/skazki-na-noch-bedtime-fairy-tales-bilingual-book-in-russian-and-english-dual-language-stories-russian-and-english-edition-9781539553281

Kuten yllä olevasta kuvasta voi nähdä kirjasta ei ole Adlibriksen kautta saatavissa mitään tietoa, kuten ei myöskään se koosta, mikä on kaikille tärkeä tieto. Esimerkiksi itse en pidä minikokoisista kirjoista, koska niitä on vaikea lukea ja sijoittaa kirjahyllyyn. Yleensä nämä tiedot saa Amazon.comista, mistä postitus Suomeen on huomattavasti kalliimpaa kuin Adlibriksestä, joka toimittaa Suomesta tehdyt kirjatilaukset Porvoon varastostaan. Tosin Amazonissa kirjan myyntihinta on edullisempi, joten vertaileminen kannattaa. Itse käytän Saksan Amazonia, jonka käyttöliittymän oletuskieleksi voi asettaa englannin. Tähän on kaksi syytä: postituskulut ovat edullisemmat kuin esimerkiksi Yhdysvalloista ja Saksa kuuluu Euroopan unioniin, vrt. verotus.

Klikkaamalla oheista Amazon.de -linkkiä https://www.amazon.de/Skazki-Bedtime-Bilingual-Russian-English/dp/1539553280/ref=sr_1_1?ie=UTF8&qid=1538452491&sr=8-1&keywords=9781539553281 näet kaikki alla olevassa kuvassa olevat tiedot. Ne eivät ole näin kompaktissa muodossa vaan sinun on vierittävä sivua löytääksesi tarvittavan.


Nyt kun olemme selvittäneet, miten kirjan voi tilata ja miten siitä saa tietoa, voimme mennä itse kirjaan Сказки на ночь – Bedtime stories. Kirjasta löytyy 9 satua, joista kaikki tunnistavat Punahilkan (Красная шапочка –   Little Red Riding Hood). Grimmin veljeksien satuja on kolme kappaletta, yksi Hans Christian Andersenin satu ja kolme venäläistä kansansatua sekä kaksi Charles Perraultin satua, joista toinen on juuri mainittu Punahilkka, ks. alla oleva kuva.

Kirjan vasemmalla sivulla on satu venäjän kielellä ja oikealla sivulla englanniksi. Teksti on isokokoista, mutta kirja-aukeaman keskelle on mielestäni jätetty liian vähän tilaa, mikä osaltaan puolestaan vaikeuttaa lukemista. Marginaaleihin ei mahdu muistiinpanoja, joten sivuista on otettava yksipuolisia kopioita, jolloin omia muistiinpanoja voi tehdä tyhjälle kääntöpuolelle. Alla olevassa kuvassa on Punahilkka –sadun loppu.


Minun tapauksessa väli on vieläkin pienempi, mitä se todellisuudessa on, koska nidon omat kirjani. Tosin niitit eivät juuri kahta milliä enempää väliä supistaneet. Kaksi kieltä näin rinnakkain on oiva tapa opiskella omin nokkinensa kieliä. Satujen ja tarinoiden avulla näkee, miten sanoja käytetään luonnollisessa ympäristössä: kerronnassa ja vuoropuheissa.

Puutteista huolimatta edullinen hinta tekee mielestäni kirjan hankkimisen arvoiseksi. Eri mieltä saa olla ja kannattaakin olla, sillä tämä on vain yhden ihmisen näkemys.

Vinkki:

Jos haluat tutkia, jotain yksityiskohtaa lähemmin, voit suoraan kopioida taivutustaulukot osoitteesta https://en.wiktionary.org/wiki/Wiktionary:Main_Page Wordiin ja sieltä edelleen muihin ohjelmiin. Alla näet taulukon Wordistä kopioituna tänne ilmaiseen  Open Live Writer –ohjelmaan. Suoraan sen kopiointi selaimesta ei onnistu vaan sarakkeet eivät mene riviin vaan jonoon alakkain. Taulukosta voi esimerkiksi tutkia, missä sijamuodossa Punahilkka –sadun viimeisen kappaleen sana волку on. Se on datiivissa, eikä genetiivissä niin kuin suomen ja englannin kielessä sanotaan. Kirjaimellisesti lause Охотник вспорол волку живо kääntyy Metsästäjä avasi sudelle vatsan.

Noun

волк
(volk) m anim (genitive
во́лка, nominative plural
во́лки, genitive plural
волко́в, feminine
волчи́ца)

Declension

hide Declension of волк (anim masc-form velar-stem accent-e)

 

singular

plural

nominative

во́лк
vólk

во́лки
vólki

genitive

во́лка
vólka

волко́в
volkóv

dative

во́лку
vólku

волка́м
volkám

accusative

во́лка
vólka

волко́в
volkóv

instrumental

во́лком
vólkom

волка́ми
volkámi

prepositional

во́лке
vólke

волка́х
volkáx

Lue enemmän Wikitionary –lähteiden käytöstä:
Text is available under the Creative Commons Attribution-ShareAlike License; additional terms may apply. By using this site, you agree to the Terms of Use and Privacy Policy.

Grammarly – Spell and Grammar Checker for Windows

I bought yesterday the Grammarly program for Windows. Just now, I am using its plugin for Word. One thing I have already noticed: it doesn’t correct me every time when I am using the prepositions in an unorthodox manner. On the other hand, the case might be so that I am just a comma fucker or my grammatic is out of date. The languages are changing quite rapidly. Particularly English is one of those languages which should be trained constantly.

Tuon yläpuolella olevan tekstin pitäisi olla hyvin kirjoitettua englannin kieltä vailla kielioppi- tai oikeinkirjoitusvirheitä. Silti pidän Grammarlyn hintaa kovana. Vuoden tilaus olisi tullut halvemmaksi kuukautta kohden, mutta en näin alkuunsa viitsinyt sitoa itseäni tähän ohjelmaan niin pitkäksi aikaa kokeilematta. Kuukauden tilaus taas olisi ollut liian lyhyt ohjelman hyödyllisyyden arvioimiseksi. Katso alla oleva kuva.

Seuraava kuva alla näyttää sinulle, miltä Grammarly -lisäosa (plugin) näyttää Word -ohjelmassa. Jäin kaipaamaan sitä, että ohjelma osaisi lukea englanninkielisen tekstin niin kuin vastaavanlainen Ginger -ohjelma, jonka ostin joku aika sitten iPadiin. Viime vuoden puolella käsittelin ilmaista Ginger -versiota, joka jäi tälle ohjelmalle. Lue enemmän Ginger -ilmaisversiosta täältä.

Lopuksi vähän plagioimisesta, sillä Grammarly Premium -lisäosa sisältää työkalun, Plagiarism. Sen avulla voi tutkia, onko syyllistynyt plagioimiseen. Kirjoitin jonkun matkaa omaa tekstiä englanniksi, mutta plagiointiprosentti ei noussut. Lopulta lisäsin Emily Dickinsonin runon The Heart Asks Pleasure First, jotta sain eloa seurantaan. Katso kuvat runon alapuolella.

The Heart Asks Pleasure First

The heart asks pleasure first
And then, excuse from pain-
And then, those little anodynes
That deaden suffering;

And then, to go to sleep;
And then, if it should be
The will of its Inquisitor,
The liberty to die.
Emily Dickinson

I added this Emily Dickinson’s poem here because my own text didn’t raise the Plagiarism percent figure. Look the pictures below.

Plagiointiprosentti jäi ilmeisesti näinkin alhaiseksi, vaikka kopioin kokonaisen runon, koska artikkeli sisältää muutakin tekstiä. Kirjoittajana en kuitenkaan jäänyt epätietoiseksi siitä, missä osoitteissa minun on käytävä (kuva yläpuolella). Koska Dickinson on kuollut yli 75 vuotta sitten, hänen runonsa on käytettävissä ilman erilisiä lupia.

Toisaalta suoraan kirjoista tekstiä ei saa kopioida, joten linkki yläpuolelta kuvasta kolme
https://www.poemhunter.com/i/poem_sounds/722/the-heart-asks-pleasure-first.mp4

Klikkaamalla yläpuolella olevaa linkkiä voit kuunnella Emily Dickinsonin runon.
By clicking the link above you can listen to Emily’s poem.

Kindle Paperwhite 3 -lukulaite

Kävin hakemassa Kindle Paperwhite 3 -lukulaitteen tänään (13.9.18) Expertiltä. Sen toimitus kesti viikon. Ensimmäinen asia, mihin kiinnitin huomiota oli se, että pakkauksessa ei ollut laturia, vaan se on ostettava erikseen. Laiteen lataaminen onnistui, kun kytkin sen pakkauksen mukana tulleella USB-kaapelilla tietokoneeseen.


Ohjeet olivat totutun niukat. Jos näiden ohjeiden kanssa saa tällaisen laitteen käteensä, eikä omaa kokemusta muista vempaimista, niin tulee isää ja äitiä ikävä.
For Kindle customer support visit here.


Teksti on terävää ja helppolukuista. Sitä en muutaman lukemisen perusteella osaa sanoa väsyttääkö tämän laitteen käyttäminen vähemmän silmiä kuin tabletin näyttö. Ihmisten mielipiteitä netissä lukiessani olen törmännyt siihen, että monet kokevat Kindle -lukulaitteen olevan silmille miellyttävän. Varmaan on kuitenkin se, että akku kestää pitempiä jaksoja lataamatta kuin tabletin akku. Sähköiset kirjat ovat paperisia halvempia ja vievät vähemmän tilaa kuin kirjahyllyissä olevat opukset.


Laitteen hinta on melko suolainen varsinkin, jos se ei osoittaudu lukemisvälineenä tablettia paremmaksi. Suomessa hinnat näyttivät pyörivät 140 euron tienoilla. Amazon.de myy laitetta 139 eurolla. Sieltä saa myös laturin ja suojakotelon, mutta jostain syystä ei pakettia, jossa olisivat kaikki mainitut kolme yhdessä. Paketin ostaja saa kotelon ja laturin 15 euroa halvemmalla. Päätin ostaa itse laitteen Suomesta, koska takuuasioissa on helpompi viedä laite oman kylän kauppaan. Laitteella on vuoden takuu.

Viikon lukukokemuksen jälkeen

Olen nyt käyttänyt Kinde Paperwhite -lukulaitetta viikon ajan. Silmien väsyminen lienee hiukan vähempää kuin tabletilta luettaessa. E-kirjojen ongelmana on se, että niiden muodolle ei ole olemassa mitään standardeja, joten kirjojen asettuminen lukulaitteen näytölle on hyvin erilaista. Myös valittu kirjainkoko vaikuttaa lopputulokseen. Kaksikielisten tai kuvia sisältävien kirjojen lukeminen on hankalaa. Näin laite sopii parhaiten lukemiseen silloin, kun luetaan romaania tai runoja ilman rinnakkaiskieltä. Niissä sähköisissä kirjoissa, joita minulla on, rinnakkainen kieli oli parhaiten haettavissa kuvan Edith Södergranin Selected Poems -kirjassa. Kun lukijaa painaa runon otsikkoa kielisyys vaihtuu. Jos kieliversio ei mahdu kokonaan näytölle sivua käännetään näyttöä hipaisten oikealta vasemmalle. Tällöin tosin otsikko katoaa näytölle, mutta sen saa takaisin hipaisemalla vasemmalta oikealle. Alla kuva Edith Södergranin runon englanninkielisestä versiosta.

Näytöllä kuvan laatu on parempi kuin näissä iPhonelle hämärässä otetuissa kuvissa. Edith Södergranin nimeä ei näytöllä näy lukiessa, mutta ole sen kuviin lisännyt. Kirjoittaja on aina huomioitava, vaikka Södergranin kuolemasta on kulunut 75 vuotta, ja näin hänen kirjoituksensa on ihmisten käytettävissä ilman erillisiä lupia tai korvauksia. Voit lukea Edithistä lisää suomeksi täältä.

You can read more about the Finnish Modernist Edith Södergran (1892 – 1923) at:
https://en.wikipedia.org/wiki/Edith_S%C3%B6dergran

взрыв – Explosion – Räjähdys

Слишком много света
Для темной души
Делает взрыв.
© Yelling Rosa

17/8 -18

Explosion 

Too much light
For the dark soul
Makes explosion.
© Yelling Rosa
17/8 -18

Räjähdys

Liian paljon valoa
pimeään sieluun ja
jo räjähtää.
© Yelling Rosa
17/8 -18

KYRILLISET KIRJAIMET: Mitä tarkoittaa seuraava venäjänkielinen lause ”Я скажу мамаше ”

Tämä lyhyt venäjänkielinen lause on kotoisin Learn Russian with Chekhov, ISBN: 978-0-9573462-4-6, kirjan sivulta 36. Vaikka kirjan oikealla puolella on englanninkielinen käännös, ei aina ole selvää, mikä englanninkielinen sana vastaa vasemman sivun venäläistä sanaa, koska venäjän substantiivit taipuvat sijoissa, kuten suomen sanat. Tosin sijamuotoja ei venäjän kielessä ole yhtä paljon kuin meillä. Heidän 6 sijamuotoaan ovat: nominatiivi (sanakirjamuoto), genetiivi, datiivi, akkusatiivi, instrumentaali ja prepositionaali.

Tämän substantiivin мамаше perusmuoto on suhteellisen helppo arvata selaamalla sanakirjaa, mutta sen löytyminen ei vielä kerro missä sijamuodossa мамаше on. Tämän selvittämiseksi meillä on oiva apuväline osoitteessa: https://en.wiktionary.org/wiki/Wiktionary:Main_Page Kun tämä sivu aukeaa, sen oikeassa yläkulmassa on Search Wiktionary -tekstikenttä, mihin kirjoitetaan sana, josta halutaan enemmän tietoa. Sanakirja osaa hakea tietoja kaikista yleisimmistä kielistä, ja kun sana esiintyy useammassa kielessä, tietoa tulee kaikkien kielten osalta. Alla olevasta kuvasta näkyy, mitä tietoa Wiktionary antoi, kun kirjoitin tekstikenttään sanan мамаше.

Nyt me sitten tiedämme, että мамаше on joko мамаша -sanan datiivi- tai prepositionaalimuoto, mutta emme tiedä, mitä мамаша -sana tarkoittaa. Sen selvittämiseksi klikkaamme jompaakumpaa мамаша -linkkiä ja saamme selville merkityksen.

Taivutuskaavan saa esille klikkaamalla Declension -otsakkeen alapuolella oikealla olevaa show -tekstiä. Tosin sija on jo selvä, koska venäjän kielessä prepositionaalia edeltää aina prepositio, mutta nyt sitä ei ole, joten kyseessä on datiivi. Tutkimme silti taivutuskaavan. Olen lisännyt Wikipedian taivutuskaavan suomalaisen otsikon, ks. kuva alla.

Tällä samalla periaatteella selvää, että скажу on скатзать -verbin yksikön 1. persoonan futuuri. Learn Russin with Chekhov -kirjan sivulla 37 kerrotaan, että lause Я скажу мамаше kääntyy englanniksi I will tell mamma. Näin Я on lauseen pronomiini minä.

Tärkeää:
Saat kyrillisen näppäimistön Windowsissa (ainakin 8 versio) seuraavasti:

Tietokoneasetukset => Muuta tietokoneen asetuksia => Aika ja kieli => Lisää kieli

Valitse kieli luettelosta. (Minun luettelostani ei löydy venäjän kieltä, kun olen sen jo ottanut käyttööni).

Kyrilliset kirjaimet näppäintarra

Voit hankkia Verkkokauppa.comista 0,10 eurolla suomalaisen näppäimistön päälle liimattavan kyrillisten kirjaimien tarran, ks. kuva alla. Tuotenumero 16561.

https://www.verkkokauppa.com/fi/product/16561/hjrt/Fuj-tech-RUS-layout-tarrat-kyrillinen

Learn Russian with Chekhov

Jos joku on kiinnostunut tässä jo sivumennen mainitusta kirjasta. Se löytyy esimerkiksi Adlibris -verkkokaupausta ISBN -numerolla hintaa 14,10 euroa.

Alla kuvakaappaus kirjan sivuaukeamasta 36-37. Olen korostanut keltaisella kohdat, jotka liittyvät toisiinsa. Ensin vasemmalla puolella aukeamaa on itse teksti kyrillisin kirjaimen. Tekstin alapuolella teksti foneettisesti. Oikealla puolella ylhäällä on käännös ja alhaalla sanasto. Minua sanapainon aksenttimerkit tekivät varsinkin foneettisesti tekstistä vaikeasti luettavan. Englannin foneettinen merkintä poikkeaa suomalaisesta, mutta pian nämä kaksi osaa jollakin tapaa yhdistää mielessään. Oikean sivun alaosan sanaston käyttäminen on hidasta, koska itse tekstiin ei ole merkitty esim. yläindeksinumeroin sitä, mikä on vastaavan sanan numero taulukossa, mutta jokainen muodostakoon itse mielipiteensä alla olevasta kuvasta. Kuva on pystyssä, koska vaaka-asennossa teksti olisi liian pientä luettavaksi.

aShampoo PDF Pro

Ostin aShampoo PDF Pro -ohjelman, koska sain sen tarjoushintaa 20,00 euroa. Sen ominaisuudet ovat perustasoa, mutta ostin sen OCR -ominaisuuden vuoksi. Testasin tekstintunnistusta skannaamalla Luciano Rebay’n toimittamasta Introduction to Italian Poetry kirjasta Giambattista Marion runon Bella schiava. Skannaus ja sitä seurannut tekstintunnistus eivät tuottaneet yhtään virhettä, mutta luonnollisesti tämä oli vain yksi testaus. Kuitenkin on huomattavaa, että runo sisältää paljon heittomerkkejä, jotka ovat tekstintunnistukselle haaste.
Alla kuva, miltä ohjelma ja mainittu runo näyttivät editoinnin jälkeen.

Minulla ei ole kovin paljon kokemusta PDF Pro -ohjelmasta. Noin äkkiä en löytänyt, kuinka voisin liittää skannatun tekstin jo aloitettuun asiakirjaan. Tämän vuoksi kopioin skannatun tekstin ja suljin näkymän, ks. kuva alla.

Kun olin liittänyt sen (CTRL+V) jo aloitettuun asiakirjaan, editoin sitä OCR -korjaustilassa (Document => OCR-korjailut => Alku => Käynnistä OCR-korjaustila). Alla kuva, kun olen korjaustilassa

Lisäsin korjaustilassa runoilijan nimen, Giambattista Marino, ja hänen syntymä ja kuolinvuoden, 1569 – 1625. Runon skannasin Introduction to Italian Poetry -kirjasta, jonka voi ostaa Adlibriksesta 8,90 eurolla. Kirjan ISBN -numero on 9780486267159. Kirja kuuluu Dover -kustantamon Dual Language -sarjaan. Tämän sarjan kirjoissa alkuperäisteksti on vasemmalla ja englannin kielinen teksti välittömästi alkuperäiskielellä olevan runon oikealla puolella. Sivuja näissä kirjoissa on puolentoista sataa, ainakin niissä kahdessa sarjan kirjassa, joita olen ostanut. Voin vilpittömästi suositella kieliä opiskeleville näitä kirjoja. Alla kirjan aukeama oheisen runon kohdalta.

Tärkeää:

Jos joku on kiinnostunut saamaan aShampoo PDF Pro -ohjelmaan edulliseen hintaan, hänen on avattava aShampoo -tili ja hyväksyttävä sieltä tiedotteet itselleen. En ole varma, riittääkö pelkkä tili vai pitääkö sieltä ostaa jotakin ennen kuin tarjouksia alkaa kolahtamaan postilaatikkoon. Tosin nyt, kun kävin aShampoon -sivustolla, näytti että ainakin alla olevassa taulukossa olevia ohjelmia saisi ilman aShampoo -tiliä tarjoushintaa. aShampoon tuotteet kattavat usein vain perustoiminnot, mutta niiden hinnat eivät toisaalta päätä huimaa. Kaikkiin heidän ohjelmiinsa en ole ollut tyytyäväinen, mutta hyvänä puolena on se, että yleensä tuotteita voi kokeilla ennen ostoa. Kannattaa käydä katsomassa, ks. alla oleva taulukko.

Tätä artikkelia kirjoittaessani käytin:

Word -tekstinkäsittelyohjelmaa

Sisältyy Office 365 -pakettiin

 

Gimp -kuvankäsittely ~

Ilmainen

http://www.gimp-suomi.org/ladattavaa.php

aShampo Snap 10

Tarjoushinta tänään 15,99 €. Ei edellytä tiliä, jos oikein käsitin.

https://www.ashampoo.com/en/usd/pin/2024/multimedia-software/snap-10

aShampoo PDF Pro,
sisältää suomen kielen oikoluvun

Tarjoushinta tänään 20,00 €. Jos käsitin oikein, ei tämäkään edellytä tiliä.

https://www.ashampoo.com/en/usd/pin/0274/office-software/pdf-pro

Giambattista Marinon runoa

Lue enemmän italialaisesta runoilijasta =>

https://fi.wikipedia.org/wiki/Giambattista_Marini

A Giambattista Marino Poem

Read more about Marino =>

https://en.wikipedia.org/wiki/Giambattista_Marino

 

Hyvää viikonloppua kaikille




 


 

Blogiartikkelin julkaiseminen suoraan Word 2016:sta

Mielenkiintoista, sillä olen etsinyt pitkään sitä, miten julkaista artikkeleita WordPressiin suoraan Wordista. Nyt sitten löysin polun kirjoittamalla Kerro mitä haluat kenttään taikasanan WordPress. Käytin bloggasin Wordin 2010 versiosta suoraan WordPressiin, mutta tässä Office 365 paketissa prosessi on erilainen. Aloituksessa ei näy blogimerkinnän mallia oletuksena, mutta se löytyy seuraavasti: Uusi => Blogimerkintä. Kun malli on valittu, näyttöön ilmestyy Blogimerkintä -välilehti, mistä löytyy tarvittavat työvälineet offline -bloggaamiseen.

Olin tämän tarpeessa, sillä Wordin suomen kielen oikoluku on ylivoimaisesti paras, mitä markkinoilla on. Ehkä parempia löytyy kieliopin osalta, mutta niiden hinnat ovat pilvissä.

PS Löysin ikonin kirjoittamalla Uudet -hakukenttään Blogimerkintä. Ehkä ikoni löytyy kirjoittamalla vaikkapa blogimerkintä, mutta esittämälläni tavalla ainakin.

Lopuksi muutama sanonta 4 kielellä ilman mitään syytä

Latin

Interlingua

English

Finnish

Festina lente!

Hasta te lentemente!

Hasten Slowly!

Kiiruhda hitaasti!

Non scholae, sed vitae discimus.

Nos non apprende pro schola, sed pro vita.

We don’t learn for school but for life.

Emme opi koulua, vaan elämää varten.

Si vis pacem, para bellum.

Si tu vole le pace, prepara al guerra.

If you want peace, prepare for war.

Jos haluat rauhaa, varustaudu sotaan.

 

Con assistentia de Marcus Scriptor

   

Tuntematonta en osaa selättää

Mihin vievät nämä tiet,

Kun kuljen kauemmaksi

Ja lähemmäksi tulen.

Äänen kuin laulun kuulen

Ilman sanoja, melodiaa.

Se paikasta kertoo

Ensimmäisestä,

Viimeisestä.

Mitä tavoittelee,

Vaikka sitä ei ole.

Kieltäköön ken taitaa.

Minä tuntematonta

En osaa selättää.

© Yelling Rosa

Please note:
Google Translator translates rows 3, 11 and 13 badly. They are roughly
3) I come closer 11) Deny that thing who is able to 13) I don’t know how to conquer

Edited with BlogPad Pro