Tappoiko SOV -perussanajärjestys latinan kielen

Tulin ajatelleeksi tätä kielten perussanajärjestystä, koska latinan kielen SOV -perussanajärjestys tuntuu nykyaikana kovin arkaaiselta. Tämän vuoksi minulla on ollut MUTU -tuntuma siitä, että se on ollut yhtenä syynä latinan kielen pirstoutumiselle melko lyhyessä ajassa lukuisiin alueellisiin murteisiin, joista sittemmin hyvin lyhyessä ajassa kehittyi romaaniset kielet. Luontevinta olisi ajatella, että ensin tuli SOV -perussanajärjestys ja vasta sen jälkeen nykykielistä tuttu SVO eli Subjekti-verbi-objekti-järjestys. Tämän artikkelin yhteydessä minulla ei ole mahdollisuutta selvittää asiaa perin pohjin, mutta esimerkiksi klassinen kreikka vuodesta 900 vuoteen 600 ennen ajanlaskumme alkua käytti SVO -perussanajärjestystä, kun taas latinan kieli alkoi olla yleinen Länsi-Euroopan alueella vasta puunilaissotien jälkeen. Lisäksi monissa latinan kielisissä teksteissä eri aikakausilta on viitteitä, että siellä käytettiin myös nykyaikana vallalla olevaa perussanajärjestystä:

Roomalainen näytelmäkirjailija Plautus (254-184 eaa.) sanoo näytelmässään Persa (625), että Nomen est omen eli käyttää verbiä ennen objektia. Matteus 5:14 kertoo: Vos estis lux mundi, non potest civitas ascondi … Te olette maailman valo, ei voisi kaupunkia piilottaa … Tietysti klassisen latinan kannattajat ei hyväksy raamatun lauseita esimerkkeinä, kun ne on kirjoitettu latinan kielen kultakauden jälkeen. Siksi, voi Vergilius (70-19 eaa.), sinua, kun toteat Aeneis (6,727): Mens agitat molem. Henki liikuttaa ainetta. Jo näin suppean materialian pohjalta voi olettaa, että klassisen latinan käyttäjien lauseen sanajärjestys vaihteli heidän kirjoituksissaan puhumattakaan vapaasta perhe- ja ystäväpiirissä käytetystä kielestä. Kansan parissa oli varmasti käytössä enemmän nykykielten käyttämä lauseenmuodostus.

En tiedä, onko sitä tutkittu, kuinka paljon tuo ylevä ja korkealentoinen klassisen latinan käyttö on vaikuttanut siihen, että prepositiot ovat vähitellen korvanneet sijamuodot ja artikkelit ovat tulleet täyttämään sijamuodoista luopumisesta aiheutuvaa epätarkkuutta. Ehkä klassista latinaan ei koskaan ole käytetty niin laajasti kuin sen kannattajat kirjoittavat. Tämän aiheen kohdalla ei kenelläkään ole juuri todistusaineistoa. Silti lopputulos on olemassa eli se, että yhden eurooppalaisen valtakielen asemasta meillä on lukuisia romaanisia kieliä ja englannin kieli, jossa latinalaisten sanojen osuus on kymmeniä prosentteja, kun sen pohjarakenne on germaaninen eli melkoinen hybridi, jotta kansat kautta maailman koettavat takoa kalloihinsa.

Kun latinan kieltä käytetään nykykielten suosiman SVO -systeemillä sen ymmärtäminen ei ole kovin vaikeaa. SOV -systeemi vaatisi ainakin loogisen ajattelun kohdentamista, sillä mehän ajattelemme samanaikaisesti sitä, miten ja mitä. Kun antiikin nerot hyppäsivät suoraan lopputulokseen, mikä olisi varmasti nykyaikanakin joskus viisasta. Näin perustavaa laatua olevan erilaisuuden oppiminen vie paljon kauemmin aikaa kuin pelkkä kielen oppiminen. Lisäksi motivaation löytymisessä on haastetta, koska tätä uutta tekniikkaa ei voi juuri käyttää kuin Tähtien sodan Mestari Yoda.

Lopuksi muutama latinan kielinen sanonta kolmella kielellä

Latina Interlingua Suomi
Vita est tempus optimum hominis. Anonymus Le vita es le tempore optime del homine. Elämä on ihmisen parasta aikaa. Tuntematon

Historia magistra vitae. Cicero

Le historia es le maestro del vita.

Historia on elämän opettaja. Cicero.

Nomen est omen. Plautus

Le nomine es le augurio.
Con assistentia de Marcus Scriptor

Nimi on enne. Plautus
Master Yoda
Tämä kuva on tehty vuonna 2012 ilmaisohjelmalla, joka lisäsi käyttäjän kasvot eri tarinoiden sankareille. Näyttää olevan Yodalla, vaikka on minua vanhempi, siloisemmat posket. Yritin löytää netistä, onko näiden kuvien julkiselle käytölle rajoituksia. En löytänyt vastausta. Jos on, niin otetaan kuva pois.
Mainokset

Le lingua de mi patre

Tällä kertaa olen valinnut tänne interlingvisti Marcus Scriptorin artikkelin, jonka hän 19.3.2017 julkaisi blogissaan http://poemasepensatas.blogspot.fi/. Olemme vaihtaneet muutaman vuoden ajan mietteitämme ja kirjoituksiamme keskenemämme. Marcus on oikolukenut ajatuksiani, joita olen kirjoittanut interlinguaksi. Näin olin iloinen, kun hän pyysi minua kääntämään yhden runoistaan suomeksi. Alla kokonaisuudessaan hänen artikkelinsa, Le lingua de mi patre.

Minun isäni kieli

(finnese, traducite per Yelling Rosa)

Olen unohtanut isäni kielen,
muut kielet ottivat sen paikan,
mutta isä minulla on jäljellä,
kukaan ei voi häntä syrjäyttää.

Kun opin tuntemaan hänet,
opin tuntemaan myös itseni.
Hän opetti minut näkemään
arkipäivän salatut ihmeet.

Le lingua de mi patre

(Interlingua)

Io ha perdite le lingua de mi patre,
altere idiomas lo ha substituite
ma mi patre ancora remane,
nemo pote reimplaciar le

Quando io comenciava cognoscer le
io melior cognosceva me mesme
Ille me monstrava le inexpectate
miraculos del vita quotidian

The language of my father

(anglese)

I have lost the language of my father,
other tongues took its place
but I still have my father,
no one can replace him

When I got to know him
I got to know myself as well
He taught me to see
the unexpected miracles of daily life

Min faders språk

(svedese)

Jag har förlorat min faders språk,
andra mål har tagit dess plats
men min fader har jag kvar,
ingen kan ersätta honom

När jag lärde känna honom
lärde jag även känna mig själv
Han lärde mig att se
vardagens oväntade mirakler

PS Voit lukea lisää interlinguasta suomeksi osoitteessa:http://www.interlingua.com/interlingua-fi