Miksi latinan kieltä opetetaan viimeisen tolpan takaa

Olen pitkään ihmetellyt, miksi suomenkieliset oppikirjat opettavat latinan kieltä viimeisen tolpan takaa. Yleisesti kaikkien tuntemia sanontoja voisi hyödyntää aivan toisella tavalla taulukoiden ja osuvampien suomennoksien avulla. Meidän kaikkien tuntema Caesarin toteamus Et tu, Brute! on käännetty väärin suomeksi. Katso taulukko alla:

Esimerkki

Sanakirja, WSOY, s. 602

Kirjaimellisesti

Kielioppia

Et

-kin

ja, vieläpä

ADV myös, vieläpä; KONJ ja; vaan

tu

sinä + edeltä pääte –kin

sinä

PRON, nominatiivi

Brute!

Brutukseni

Brutus

ERISNIMI, vokatiivi

Osuvampi käännös: Vieläpä sinä, Brutus! olisi ollut ihan kelvollista suomen kieltä ja se olisi opettanut huomattavasti enemmän lukijalle latinaa kuin mitä nykyinen käännös. Wikipedian artikkelissa, http://en.m.wikipedia.org/wiki/Et_tu,_Brute%3F lauseen englanninnos kuuluukin: And you, Brutus? tai And you, too, Brutus?

Possessiivipronomini minun olisi ollut tässä tapauksessa mi (y.1.p. maskuliini, vokatiivi), joka on poikkeus meus, mea, meum –pronomiinin taivutuksessa, joka muuten taipuu kuin bonus, -a, -um tai pulcher, pulchr-a tai pulchr-um.

Hic est filius meus dilectus. => Tämä on poikani minun rakas. EI: Tämä on minun rakas poikani. Kun käytetään latinalaista sanajärjestystä, lukija oppii heti ilman lisämateriaalin selailemista sanojen oikeat suomenkieliset vastineet. Jos tällainen käytäntö ärsyttää fennomaaneja, he voivat lisätä taulukkoon sarakkeen, missä on esitetty heidän mielestään idiomaattinen käännös suomen kielellä, kuten olen itse tehnyt yllä. Uskon silti, että monelle riittäisi sanasanainen käännös, koska he haluavat oppia uutta kieltä rationaalisesti ja suomen kieltä omana saarekkeenaan.

Vastaavia käännöksiä, jotka eivät kerro latinan kielen sanojen suomalaisia vastineita loogisesti, on kasapäin. Niiden sanasanaiset käännökset opettaisivat latinaa enemmän kuin kielioppikirjat, jotka lähtevät lähes suoraan käyttämään esimerkkinään Ciceron tai muiden roomalaisten ajattelijoiden filosofisista teoksista lainattuja tekstejä eli oppikirjat liikkuvat alueella, joka on vaikea omaksua jo omalla äidinkielellä, saati sitten uudella vieraalla kielellä. Oppikirjoja lukiessa saa sellaisen kuvan, ettei antiikin Roomassa kukaan puhunut jokapäiväisistä asioista, vaikkapa kutsunut rakastaan aamuteelle tai sanonut mieltyneensä lemmittyynsä.

Onneksi tekstin jäsentämiseksi Internetistä löytyy Latin Word Study Tool –niminen ohjelma. Sen avulla voi yhdistellä nyt hajallaan olevaa tietoutta. Jos sanakirja sanoo esimerkiksi, että ihastua, rakastua jkhun kerrotaan käyttämällä adamare -verbiä ja akkusatiivia, meidän on tietysti jo tunnettava jonkin verran kielioppia. Silti voimme nopeasti tarkastaa Latin Word Study Toolilla, olemmeko käyttäneet oikeita muotoja kyseessä olevista sanoista. Adamare => adamo = verbi akt. ind. prees. y.1.p. ja tu => te = pron yks 2. p. akk., olisi veikkaukseni. Sitten vain nettiin tarkastamaan, menikö ”Adamo te (Olen mieltynyt sinuun)” oikein.

Työkalu antoi vastaukseksi:

1) adamo => verb 1st sg pres ind act
2) te => pron sg masc acc indecl form;
     te => pron sg masc abl indecl form
     te => pron sg fem acc indecl form
     te => pron sg fem abl indecl form

indecl on lyhennys sanasta, indecline. Se tarkoittaa tässä yhteydessä, ettei possessiivipronomini taivu sijamuodoissa.

Eli oikein meni, jos olen ihastunut johonkuhun naishenkilöön (fem).

Antoisaa päivän jatkoa eli Carpe diem … sanatarkasti ota kiinni päivästä …

Mainokset

Tietoja Yelling Rosa

I desing home pages. In my spare time I read, write, play the guitar and hike. I have published three verse books in Finnish and recorded my songs. You can listen to them on YouTube. I have translated some of my poems on Yelling Rosa's Weblog. I also like to watch movies. Olen kiinnostunut lukemisesta, kirjoittamisesta, kitaransoitosta ja luonnossa vaeltamisesta. Olen julkaissut kolme runokirjaa ja laulujani on äänitteillä. Voit lukea runojani Yelling Rosan kotisivuilta ja kuunnella laulujani YouTubessa. Olen elokuvafriikki.
Kategoria(t): Kielet, Kirjallisuus, Runous, Tietotekniikka, Yleinen. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s