Keinotekoinen kieli nimeltä esperanto

Se la vivo estus revo
kiu realiĝas,
ni ne bezonus fabelojn
kun feliĉaj finoj.
© Yelling Rosa

Joe elämä olisi
unelmien täyttymys,
emme tarvitsisi satuja
onnellisine loppuineen.
© Yelling Rosa

If life were a dream
come true
we wouldn’t need
fairy tales with
happy endings.
© Yelling Rosa

Esperanto vai englanti

Ostin muutama viikko sitten mielenkiinnosta Stano Marčekin tekemän ”Esperanto mutkattomasti” –oppikirjan1 . Kirja esittelee tämän suunnitelmakielen2 alkeita sangen ymmärrettävällä tavalla nimensä mukaisesti. Esipuheessaan Marček toteaa, että jo 1800-luvulla silmälääkäri Ludwik Zamenhofin (1859–1917) kehittämä esperanto on oikeudenmukainen ja tasa-arvoinen ratkaisu kansainvälisen kielen kysymykseen. Tähän näkökohtaan olen törmännyt usein Internetissä selaillessani esperantistien artikkeleita. Monet pitävät puolestaan englantia ratkaisuna.

Kukaan ei kuitenkaan voi väittää sitä vastaan, etteikö esperantoa olisi helppo oppia ja etteikö sen kielioppi olisi paljon täsmällisempää kuin kansallisissa kielissä. Sitä käytettäessä kaikki lähtevät samalta viivalta toisin kuin kansallisia kieliä käytettäessä. Varsinkin englannin kielessä, joka perustuu pitkälti poikkeuksien muistamiseen, on syntyperäisellä englannin kielenkäyttäjällä 100 metriin juoksuun lähdettäessä piikkarit jalassa ja 25 metrin etumatka niihin nähden, jotka ovat opiskelleet englantia kirjoista. Etumatkan lisäksi vieraskielisien jalkineet eivät sovellu pyrähdykseen. Englannin kieli on toki helppoa silloin, kun sitä käytetään jokapäiväisten asioiden hoitoon, mutta hymy hyytyy, kun sen avulla pitäisi ilmaista itseään tietopuolisesti. Silloin englanti on pitkälti prepositiofraasien ja latinaperäisten sanojen käyttöä.

Kirsten Malmkjaerin toimittamassa The Linguistics Encyclopedia –kirjassa3 todetaan, että sijamuodoista luopuminen synnytti artikkelit ja prepositioiden käyttö korostui. Näiden käyttö ei kuitenkaan ole aina niin itsestään selvää kuin sijapäätteiden. Jokaisella kansallisella kielellä on oma käsityksensä prepositioista, joten vieraskielisen ei aina ole helppoa päätellä, mikä on relevantti vaihtoehto. Suomen kieli ei ole ainoa kieli maailmassa, jossa sijamuodot ovat tallella. Heti idästä löytyy venäjän kieli, jonka puhujia on arviolta 275 miljoonaa. Venäjän kielessä on 6 sijamuotoa, eikä suomen tapaan artikkeleita. Saksan kielessä on myös tallella sijamuodot, vaikka ne ovat siirtyneet substantiiveista pitkälti artikkeleihin. Esperanto sijoittuu nykyisten romaanisten kielten ja latinan kielen välimaastoon. Se tuntee akkusatiivin, mutta myös määräisen artikkelin la. Epämääräinen artikkeli puuttuu.

Hiukan esperanton rakenteesta

Esperanton heikkoudeksi on esitetty siinä esiintyviä hatullisia kirjaimia ja sitä, että se on ammentanut ratkaisunsa vertailemalla vain indoeurooppalaisia kieliä. Siniittiset eli kiinalaiset kielet, jotka kuuluvat sinotiibetiläiseen kielikuntaan, ovat jääneet vaille huomiota. Mainitun kieliperheen kielissä sellaisen r-äänteen, minkä esperanto tuntee, käyttöä ei esiinny (s. 38–39 KM4). Ulkoasultaan esperanto muistuttaa kansallisista kielistä eniten italiaa. Sen sanavarastosta löytyy yhtymäkohtia latinan kieleen, minkä perillisiä italia, espanja, portugali, ranska ja romania ovat. Toisaalta sanoja on lainattu myös germaanisista kielistä. Kokonaisuus on silti yllättävän selkeä ja yhtenäinen, mistä pitää nostaa hattua Zamenhofille, kielen isälle.

Jos elämä olisi
unelmien täyttymys,
emme tarvitsisi satuja
onnellisine loppuineen.
© Yelling Rosa

Sain oheisen mietteeni kääntämiseen apua kokeneelta esperantistilta. Hän tosin antoi minulle vaihtoehtoja, joista valita. Yksinkertaistin mietteeni rakennetta luopumalla genetiivirakenteesta ja korvaten sen relatiivilauseella. Näin käännös vastaa sitä, että ”jos elämä olisi unelma, joka toteutuu” … Mietin varsinkin sitä, pitäisikö minun käyttää toisella rivillä futuuria nyt valitsemani preesensin sijasta. Uskon, että valitsin luonnollisimman vaihtoehdon asiantuntijan antamista vaihtoehdoista riville kaksi. Muiden rivien osalta ei ollut kahta puhetta.

Se la vivo estus revo
kiu realiĝas,
ni ne bezonus fabelojn
kun feliĉaj finoj.
© Yelling Rosa

Ensimmäiseltä riviltä löytyy aiemmin mainittu la -artikkeli. Niiden, jotka ovat opiskelleet romaanisia kieliä, on helppo arvata, että vivo -sana tarkoittaa elämää. Siitä ja revo -sanasta voi päätellä, että substantiivin pääte on o. Estus -verbi, perusmuoto esti, muistuttaa latinan kielen esse -verbiä. Latinaksi ”jos” on si, joten se siitä sesanasta esperantossa. Revo -sanan alkuperää en tiedä. Kolmannen rivin fabelo -sana kertoo, että monikon pääte on j ja akkusatiivin n. Viimeisen rivin feliĉa -sanassa näkyy adjektiivin a -pääte. Käännöksessä on käytetty kahta verbimuotoa, nimittäin konditionaalia (ehtotapa) ja preesensiä (tositapa). Ensin mainitun pääte on –us ja jälkimmäisen –as.

Jos nyt kiinnostuit enemmän esperantosta, Internetistä löytyy paljon oppimateriaalia suomen kielellä puhumattakaan englanninkielisestä materiaalista. Löydät sitä googlettamalla käyttäen esimerkiksi hakua ”esperanton kielioppi”. Suomen esperantoliiton löydät osoitteesta: http://www.esperanto.fi/Etusivu

Dankon pro via kompanio!
Kiitos seurastasi!
YR

Selityksiä:

1. Stano Marček, Esperanto mutkattomasti, ISBN 978-80-89312-14-6

00EsprantoMutkattomasti03Final

2. Marčekin kirjan suomennuksen esipuheessa esperantoa kutsutaan suunnitelmakieleksi, mutta yleisemmin se luokitellaan kansainväliseksi apukieleksi. Niin suunnitelmakielet kuin kansainväliset apukielet ovat keinotekoisia kieliä (artificial languages)
3. Kirsten Malmkjaer, toimittaja, The Linquistics Encyclopedia, ISBN 0-415-12566-9
4. s. 38–39 KM, mainitut sivut 3. kohdassa mainitusta kirjasta

Advertisements

Tietoja Yelling Rosa

I desing home pages. In my spare time I read, write, play the guitar and hike. I have published three verse books in Finnish and recorded my songs. You can listen to them on YouTube. I have translated some of my poems on Yelling Rosa's Weblog. I also like to watch movies. Olen kiinnostunut lukemisesta, kirjoittamisesta, kitaransoitosta ja luonnossa vaeltamisesta. Olen julkaissut kolme runokirjaa ja laulujani on äänitteillä. Voit lukea runojani Yelling Rosan kotisivuilta ja kuunnella laulujani YouTubessa. Olen elokuvafriikki.
Kategoria(t): Kielet, Kirjallisuus, Runous, Venäjän kieli, Yhteiskunta. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

2 vastausta artikkeliin: Keinotekoinen kieli nimeltä esperanto

  1. Olisihan se hyvä asia,jos esperanton taitajia olisi paljon.

    • Yelling Rosa sanoo:

      Hei,
      Kiitos kommentista.
      Hyvähän se olisi, mutta tuskin koskaan päästään mailmanlaajuiseen yksimielisyyteen kielestä ja sen luonteesta. Joka ihmisellä on oma käsitys siitä, millainen maailmanlaajuisen kielen tulisi olla. Esperanton kaltaisia keinotekoisia kieliä on syntynyt kymmeneiä sitten esperanton julkaisemisen.

      Esperanto on kuitenkin eniten harrastettu keinotekoinen kieli. Sitä paremmin osaavien määräksi arvioidaan 100.000 käyttäjästä aina 2.000.000 osaajaan. Melkoinen haarukka.
      Hyvää viikonloppua sinulle
      IP

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s